Ruotsin teollisen ja urbaanin symbioosin verkosto (SNIUS) järjesti vuosikonferenssinsa Uumajassa 21.–22.10.2025 ja kokosi yhteen lähes 100 osallistujaa elinkeinoelämästä, tutkimuslaitoksista sekä alueilta ja kunnista ympäri Ruotsia. Kahden päivän aikana tutustuttiin erilaisiin esimerkkeihin siitä, miten kaupungit ja alueet voivat toimia teollisen uudistumisen mahdollistajina, jolloin sekä teollisuus että yhteiskunta voittavat.
Mats Eklund, SNIUS-verkoston perustaja ja teollisen ympäristötekniikan professori Linköpingin yliopistossa sekä Biogas Solutions Research Centerin (BSRC) johtaja, korosti teollisen ja urbaanin symbioosin merkitystä menetelmänä, jolla voidaan yhteistyön avulla luoda lisäarvoa jo olemassa olevista resursseista. Teollinen symbioosi ei ole uusi asia – se on konsepti, joka mahdollistaa kiertotalouden, resurssien jakamisen, ekosysteemitoiminnan ja yhteistyömuodot teollisuuspuistoissa ja muiden toimijoiden kesken.
Esimerkkejä teollisista symbiooseista
Umeå Eco Industrial Park (entinen Dåva) ja sen eri hankkeet olivat seminaaripäivien keskiössä. Kaikki alla olevat esimerkit pohjautuvat Uumajan strategiaan saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2040 mennessä. Teollisuuspuisto, joka sijaitsee hieman Uumajan keskustan ulkopuolella, tavoittelee asemaa teollisen muutoksen solmukohtana. Alueella toimii muun muassa Umeå Energin jätteenpolttolaitos, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä lähialueelle. Yhtiö on solminut sopimuksen Liquid Windin kanssa, joka suunnittelee rakentavansa E-metanolin tuotantolaitoksen voimalaitoksen yhteyteen. E-metanolia on tarkoitus valmistaa jätteenpolttolaitoksen tuottamasta hiilidioksidista.
Kunnallinen vesihuoltoyhtiö Vakin osallistuu hankkeeseen, joka koskee kiertäviä vesivirtoja ja etsii ratkaisuja teollisuuspuiston hulevesien ja jätevesien hallintaan. Toinen projekti, jossa Vakin on mukana, on Norrslam, joka tutkii tulevaisuuden kestävää lietteen käsittelyä muuntaakseen alueen jätevedenpuhdistamolietteen resurssiksi – muun muassa fosforin ja raskasmetallien talteenoton avulla.
Olivier Keech Uumajan yliopistosta kertoi yhteistyöstä yliopiston ja Ruotsin maatalousyliopiston kanssa, jossa suunnitellaan pilottilaitosta tilapia-kalojen ja katkarapujen kestävään kasvatukseen kiertovesiviljelyjärjestelmässä. Tavoitteena on luoda puolikaupallinen laitos Uumajaan, joka hyödyntää matalalämpövirtoja esimerkiksi sellutehtaista, palvelinsaleista ja kaukolämpöverkosta. Lisäksi kehitetään matemaattista mallia, joka auttaa optimoimaan pilottilaitoksen toimintoja ja tuotantoa.
Etabloitumisstrategia teollisen ja urbaanin symbioosin yhteydessä
Uusien teollisuushankkeiden sijoittuminen liittyy yhä enemmän teolliseen ja urbaaniin symbioosiin, jossa yritykset tekevät yhteistyötä resurssien käytön tehostamiseksi ja ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Uumajassa sijoittumisjohtaja Fredrik Stenholm korostaa kunnan merkitystä – kaavoitusmonopolin avulla kunta voi aktiivisesti tuoda esiin symbioosimahdollisuuksia uusissa sijoittumisissa. Tämä vahvistaa liiketoimintatapauksia, luo työpaikkoja ja edistää vihreää siirtymää.
Yksimieliset näkemykset
Oli selvää, että Uumajan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja strategiat olivat vahvasti juurtuneet kaikkien puhujien ja muiden edustajien keskuudessa. Tämä näkyi sekä kunnan virkamiehissä ja poliitikoissa että konserniyhtiöiden työntekijöissä. Useat puhujat korostivat vision merkitystä toimivien toteutuskonseptien rakentamisessa. Konferenssi olisi noussut vielä korkeammalle tasolle, jos myös yksityiset yritykset olisivat olleet vahvemmin läsnä. Ruotsissa kunnat ja alueet ovat kuitenkin pitkälti muutostyön vetureita.
Suomessa on kehityspotentiaalia muun muassa FISS-järjestelmässä (Finnish Industrial Symbiosis System). Meillä on kaikki syyt seurata teollisen symbioosin ja SNIUS-verkoston kehitystä.
Konferenssiin osallistui:
Åsa Björkman, JTF-rahoitetun Alholmen Circular Economy Platform -hankkeen projektipäällikkö. Yksi ACEP:n tavoitteista on kehittää AIP johtavaksi kiertotalouden ekosysteemiksi yhteistyön ja poikkisektorisen vetovoiman avulla.
